Pongal - tamilien sadonkorjuujuhla

Välillä tuntuu että Intian kalenteri(t) ovat täynnä erilaisia juhlapyhiä. Niiden ajankohta ja luonnekin vaihtelevat valtioittain. Tänään ja huomenna täällä Tamil Nadussa on sadonkorjuu- ja kiitosjuhla, Pongal. Sitä juhlitaan vähintään kaksi päivää, maalaiset vielä kolmannenkin. - Kotiapunikin yritti selittää että vielä perjantai olisi vapaa mutta totesin, että olemmme sen verran city people, että kaksi riittää! Sitä paitsi astianpesukoneettomassa huushollissa kolme päivää aiheuttaisi jo sellaisen oudon (!) tilanteen että joutuisin itse tarttumaan tiskiharjaan. - Äkkiäpä minusta on tullut varsin hemmoteltu!

Pongal on kiitosjuhla erityisesti riisisadon osalta ja juhlaruoat ovat erilaisia riisiruokia (makea sakarai pongal ja mausteinenk hara pongal). Juhlan henkeen kuuluu, että riisiä valmistetaan sen verran enemmän että siitä riittää myös jollekin vähäosaiselle. Pongal -sana tulee tamilinkielen sanasta joka tarkoittaa "kiehua yli". Juhlan riisipuuron kuuluu antaa kiehua yli uudesta saviastiasta. Urbaanit tamilit kuitenkin jo käyttävät tavallisia kattiloita. Siinäpä pukkaa taas piioille duunia jos miljoonissa kotitalouksissa annetaan ehdoin tahdon kookosmaitoon keitetyn riisipuuron kiehua yli... Ylikiehuminen symboloi tietenkin vaurautta ja runsautta.


Maalla kolmantena Pongalin päivänä hemmotellaan myös lehmiä, niille laitetaan kukkaseppeleet kaulaan ja annetaan hyvät sapuskat. -Aamulla minua ällistytti lehdestä lukemani erään rouvan kommentti, että kaupungissa he antavat lehmien (cow) puutteessa herkkuja variksille (crow). Siinäpä oivallinen tapa saada mokomat roskiksia ja roskapusseja hakkaavat roskalinnut oikein elämöimään.

Aurinko avittaa sadon kasvussa, joten hindut kiittävät Auringon jumalaa rukoillaan. Juhlan kunniaksi moneen kotiin pyydetään pappi, joka viettää talonväen kanssa "poojaa" eli rukous- ja siunaushetkeä. - Pongalin aikana ihmiset matkustavat kaupungeista maalle, ainakin ne joilla on vielä sukua ja juuria maaseudulla. Tänään Chennain liikenne olikin poikkeuksellisen leppoista sillä iso osa liikkeistä on kiinni ja ihmiset lähteneet reissuun. Ilma on kuin auringonjumalan itsensä lähettämä: aurinko paistaa siniseltä taivaalta ja lämpötila on leppoisat 27 astetta ja Bengalinlahdelta käy virkistävä tuuli. Minun tammikuun 14. päiväni 2009.