keskiviikko 15. lokakuuta 2008

"Silmämeikkien pyyhkiminen verhoihin kielletty..."

Olin kuntosalilla. Sen juhlallinen nimi on FitnessOne. Salilla on valtavasti laitteita ja siellä parveilee oransseihin paitoihin pukeutuneita trainereita. Minä poljen 45 minuuttia crosstrainerilla ja huudatan iPodissa Juanesia ja Laura Bonoa. Niistä saa hyvän kompin intervalliharjoitukseen. - Olen perehtynyt intialaiseen kuntoilumeininkiin. Ryhmäliikunta on lähinnä tansseja; salsaa ja bollywoodia. Spinningiä on aamuisin kello kuudelta ja sekin on hyvin intialaista. Ohjaaja seisoo lattialla eikä aja itse. Salilla ei ole mikrofonisettiä, joten ohjaaja käy välillä laskemassa musiikin volyymia voidakseen antaa ohjeita. Ihmisiä tulee ja menee, sillä Intiassa "time is forever" eikä voi olettaa että kukaan tulee täsmälliseen aikaan johonkin. Pyöriä säädetään, otetaan pari puhelua ja käydään automaatilla juomassa. Välillä voi polkeakin. - Intialaiset eivät juuri kuntoile, joten salilla ja ryhmissä käyvät ihmiset ovat varsin huonokuntoisia eikä treenejä sen vuoksi voida pitää kovina. Liian raskas treeni karkottaa asiakkaat.
Oman kuntosessioni jälkeen menin pukuhuoneeseen. Siellä haisee Intialta: hieltä, naftaliinipalloilta joita kylvetään suihkutilojen vesilukkojen päälle, chilin ja parfyymin sekoitukselta, tiesmiltä mutta Intialta kuitenkin. Lattia lainehtii sysimustia hiustuppoja. Oven ja pikkuruisten lokerikkojen ja ahtaan penkinpätkän erottaa keltainen lastenhuoneenverhon näköinen likainen kangas. -Siivoojanainen tuijottaa minua avoimen uteliaasti. Tokaisen suomeksi jotain nasevaa ja hän laskee katseensa. Minä katselen seinälle. Etsin pistoketta föönilleni. Katseeni osuu "huoneentauluun" jossa on käytösohjeita. "Silmämeikkien, erityisesti kajalin, pyyhkiminen verhoihin kielletty". - Katson nuhruista verhoa: eipä olisi tullut mieleeni käyttää verhoa silmämeikin poistamiseen, mutta selvästi sellainenkin käyttötarkoitus oli oivallettu. - Aikoinaan milanolaisen kuntosalini saunankäyttöohjeissa kiellettiin lehtien, kirjojen ja kännykän vienti löylyyn kuten myöskin säärikarvojen poisto saunassa...
Minä varmaan aiheutan FitnessOnissa uuden kiellon: piakkon seinälle varmaan ilmaantuu kielto "treenivaatteiden vaihtaminen ja alastomuus kielletty muualla kuin tarkoitukseen varatussa pukukopissa". Koko salilla on yksi ainoa pikkuruinen pukukoppi ja koska intialaiset naiset viipyvät siellä ainakin 10 minuuttia naiseen, olen ottanut tavakseni vaihtaa vaatteet lokerikkojen vieressä olevan penkin kohdalla. Siivooja hätisti minua jo kerran "change room, change room" mutta en ollut ymmärtävinäni. Alastomuus on täällä iso tabu jopa naisten pukuhuoneessa. Kuitenkin lehdet julkaiset saman aikaan varsin provosoivia kuvia erilaisista pikkujulkkiksista avonaisissa kaula-aukoissa ja viettelevissä asuissa eli tietynlainen tekopyhyys on on vahvaa.

Naisen vartalo peitetään arjessa yhä ja naiset pitävät eri mittaisia tunikoita koska vartalon ääriviivoja ei pidä näyttää. Intialaiset miehet eivät ole tottuneet näkemään naisen vartalon kaaria ja slimmattuihin vaatteisiin ja kapeisiin, sääret näyttäviin hameisiin pukeutuva nainen saa osakseen liimautuvia tuijotuksia. - Lyhyen Delhin vierailuni aikana havainnoin, että Delhissä ollaan paljon edistyksellisempiä, "pääkaupunkilaisempia" ja täällä syvän etelän perinteisimmillä alueilla elämä on vielä hyvin erilaista. Intia on kuitenkin perusturvallinen: täällä ei tarvitse tuntea itseänsä turvattomaksi sillä erilaisuus kohdataan useimmiten vain tuijottamalla. Ja usein myös ystävällisen uteliaalla hymyllä ja kysymyksellä "which country are you from"? Yhä useammin huomaan vastaavani että olen Suomesta mutta kotini on nyt Intiassa...

Ei kommentteja: