kello on yli kymmenen illalla ja Suomesta tuomani ulkolämpömittari näyttää vieläkin 29 astetta. Päivällä lukemat kipuavat lähelle 36 astetta ja Lonely Planetin matkaoppaan Chennain luonnehdinta "hot as hell" alkaa tulla lihaksi.
Intia ei ole lämmin vain mittarilukemiltaan. Viime viikkoina olen kokenut valtavan suurta lämpöä intialaisilta tuttavilta ja ystäviltä. Toki monet suomalaisetkin ystävät ovat muistaneet kauniisti mutta erityisesti minua on koskettanut intialaisten myötäelämisen taito. Lämpimiä lohdutuksen sanoja, luontevia ja vilpittömiä lupauksia rukoilla isäni sielun puolesta, haleja ja myötäelämistä. Isän sielua ovat saattaneet sekä kristittyjen että hindujen jumalat. Tokkopa se haitaksikaan voi olla. Intialaisissa on toisaalta paljon samanlaista draamantajua kuin italialaisilla mutta myös suurta herkkyyttä elämän perimmäisten asioiden edessä. Täällä on ollut hyvä olla näina viikkoina suuren lämmön ympäröimänä.
Kesä tulee kohisten ja lämpötiloihin on luvassa vielä ainakin 5-6 asteen korotus. Minä painelin tänäänkin kaupoissa hankkimassa puuvillaisia tunikoita ja väljiä intialaishousuja, jotta olisin valmis helteeseen - länsimaiset vaatteet joutavat nyt kaapin perälle pariksi kuukaudeksi. Tosin senkin kaapin ovi on pari kertaa viikossa jätettävä auki ja pantava ilmastointi puhuroimaan - käytännön sanelema toimenpide homehtumisen estämiseksi!
sunnuntai 5. huhtikuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti