Sielu tulee perässä....

tänään iltapäivällä Jet Airwaysin kone Delhistä laskeutui Chennain kentälle. Minä astuin koneen rappusille ja kasvoille lehahti uskomaton lämpö.... Eilen illalla Helsingin kaamoshämärässä kuljin 70 denierin sukissa ja ulsterissa ja hanskat tiukasti kädessä. Moni on hämmästellyt, että Helsingin ja Delhin välinen lento kestää vain 6,5 tuntia - kiitos Finnairin luvan lentää Venäjän ilmatilassa. Tosin lentoreitillä on mielenkiintoisia kohteita: Islamabad, Kabul, Azerbaidzhan... - Yön nukuin koneessa hyvin koska Finskin yölennolla oli vain kourallinen ihmisiä: sain helposti vallattua neljä penkkiä ja pistin pitkäkseni. - Lentäminen on jotenkin rajua: kroppa tulee käsittämättömän nopeasti tänne "eri planeetalle" mutta sielu taitaa tulla jollain viiveellä.

Ensimmäinen matka Suomeen muuton jälkeen: suuret tunteet jylläsivät. Olin jännittävästi kahden maan välisellä trapetsilla: muiden silmissä "se intialainen" ja itse niin tietoisesti suomalainen. Kerroin uudelleen ja uudelleen kokemuksiani ja yritin muistaa kysyä mitä Suomessa oleville kuuluu - se en todella ole vain minä jolla on elämä! Eniten itseäni hämmästytti se, että monesti parjaamani kaamos olikin niin turvallista ja hyvää - ja nyt täällä polttavassa auringossa maailma on niin totaalisen erilaista. Suomessa joulun odotus oli joka paikassa - ja täällä on vaikea käsittää joulun läheisyyttä.

Lauantaina juhlimme Chennaissa Suomen itsenäisyyspäivää: kunniakonsulimme rouvineen järjestää residenssissään juhlan ja meitä on tulossa sinne melkoinen joukko. Odotan innolla millaisen juhlan me teemme!

Intia on toipumassa Mumbain tragediasta: elämä jatkuu ja ihmiset alkavat taas liikkua Mumbain kaduilla. Pelko on silti asettunut ihmisiin: televisio jauhaa aiheita ja jokaista vähääkin silmää tekevää haastatellaan. Yleisönosastokirjoituksissa otetaan kantaa suurella tunteella - onpa niitäkin jotka ilmoittavat täysimittaisen sodan julistamisen Pakistanille olevan ainoa vaihtoehto! Muutama ministeri on joutunut eromaan ja nyt vaaditaan myös tiedustelupalvelun johtajia tilille. Viranomaiset olivat saaneet kaksi varoitusta Mumbaihin mereltä tehtävästä hyökkäyksestä mutta viesti ei ollut edennyt komentoketjussa tarpeeksi pitkälle. Sisäministeri sai lähteä kun häneltä pääsi varomaton lausunto, jonka mukaan terroristit olivat varautuneet 5000 ihmisen tappamiseen ja viranomaiset ansiokkaasti saivat luvun pysymään kahdessa sadassa - tällaisia pienempiä iskuja hänen mukaansa nyt tapahtuu alvariinsa kaupungissa kuin kaupungissa ja että ihmisten pitäisi osata arvostaa viranomaisten saavutusta!

Nyt lähden etsimään perässä tulevaa sieluani unten maille: huomenna en herääkään härmäiseen kaamokseen vaan tropiikin heleään aurinkoon. Adventtia tämäkin....