Monsuunisateet ovat myöhässä. Monsuunisateet ovat tulleet vaikeammin ennustettaviksi. Pääministeri Singh on asettanut erityisen monsuunikomitean seuraamaan tilannetta. Intian "vilja-aittavaltiot" ovat hälytystilassa myöhässä olevien siunaavien sateiden vuoksi. Intia on ollut varsin omavarainen ruoan suhteen mutta nyt tilanne näyttää pahalta. Sateita on ollut mutta ne ovat niukkoja ja monin paikoin myöhässä. Lehtien meteorologiset kartat piirtävät käyriä Intian päälle missä monsuunirajat menevät ja arpovat päivämääriä milloin sateet ehtisivät minnekin. Prosentteja lasketaan innokkaasti: kuinka monta prosenttia vaadittavista sademääristä puuttuu jotta vilja- ja riisisato saataisiin turvatuksi. Koillis-Intian valtiot ovat tärkeitä vilja-aittoja ja siellä on mitattu paljon tavallista korkeampia lämpötiloja jotka yhdistettyinä sateen puuttumiseen kuivattavat maan karrelle.
Maanantai-iltana Delhissä koin elämäni hurjimman sateen. Monsuunikuuro iski täysillä ja neljässä tunnissa satoi 70 mm. Olin liikkeellä tuttavani kanssa autolla ja hetkittäin lähestulkoon pelkäsin autossa: voiko tällä enää päästä eteenpäin? Auto kynti tulvivaa tietä pitkin ja yläpuolella olevalta eritasosillalta tuli auton päälle vettä kuin saavista kaatamalla. "Free car wash" , totesi ystäväni! Rikshakuskit olivat juuttuneet veteen, motoristit taluttivat ajopelejään ja ihmisiä oli sulloutunut kaikkien mahdollisten suojien alle. Monia autoja oli tienposkessa. Toisaalta osa ihmisistä kulki tyynesti kaatosateessa - mihinkäpä sitä olisi loppujen lopuksi voinut paeta.
Eilen illalla Chennaissa aukesi taivas. Olin juuri tullut kotiin ja istuin työhuoneessa koneen ääressä. Yhtäkkiä kuulosti kuin saavista olisi kaadettu vettä. Veden kohina oli ikäänkuin liian lähellä. Kaikkien ikkunoiden ja ovien tiesin olevan kiinni. Säntäsin olohuoneeseen ja näin kuinka yläkerrasta kylpyhuoneen vastaisesta nurkasta tuli suihkuna vettä alakertaan ulko-oven eteen. Mistä ihmeestä vesi tuli: ei siellä mitään ikkunaa ollut! Painelin keittiöön hakemaan ämpäriä: keititönkin lattia lainehti... Eikä ikkuna ollut auki sielläkään. Yläkerran kylpyhuoneessa vettä lorotti allastason päälle: siellä sentään on kaksi ritilöin varustettu ikkuna-aukkoa jotka antavat käytävään. Jollain logiikalla voin ymmärtää sieltä tulevan vettä koska yläkerran kattoterassilta on aukko porraskäytävään. - Oli miten oli, tartuin suomalaiseen sinipiikaan ja kuivattelin lattiaa ja ällöttävän kellanruskeaa vettä kertyi ämpäriin.
Illemmalla sateen hiivuttua kävin ulkona. Takaisin tullessani pihan hämärässä hiipi valtava rotta. Monsuunit tuovat likaa ja saastaa vaikka toisaalta ne ovat maan kasvua siunaavaa sadetta: iltaöinen rotta muistutti siitä että vesi myös tuo mukanaan sairauksia ja saastaa. - Opinpa kollegalta senkin, että monsuuniaikaan ei pidä syödä esimerkiksi pinaattia koska rankat sateet saastuttavat sen lehdet helposti eikä niitä saa ihan puhtaiksi millään.
Nähtäväksi jää säilynkö yhä vatsatauditta: 11 kuukautta Intiassa enkä kertaakaan ole vielä ollut vatsataudin kourissa!
torstai 30. heinäkuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti