maanantai 9. marraskuuta 2009

No kiwi ma'am - rain problem!

Kyselen tutulta hedelmämyyjältä kiivejä. "No kiwi ma'am - niitä ei nyt sateiden takia saa. Kyselen tutulta vihannesmyyjältä pinaattia. "No spinach ma'am - sitäkään ei saa sateiden takia. Saman vastauksen sain salaatinkyselylleni. Lähden hakemaan loistavaa tandoorikalaa lähiravintolasta. Kalaakaan ei ole koska sateiden ja kovan merenkäynnin takia kalastajat ovat maissa. - Sunnuntain kick boxing -tuntikin oli peruttu. Sateiden takia. Tänään koulutkin olivat kiinni. Sateiden takia jälleen.

Monsuunisateet ovat väkevä asia. Ne puurouttavat liikenteen. Tavarantoimitukset eivät onnistu. Koulumatkat käyvät vaikeiksi lainehtivilla teillä. Rikshat, moottoripyörät, polkupyörät ja junat jumittuvat liikenteeseen. Vähän sama kuin Suomessa tapahtuu pahojen lumimyräköiden ja pakkaspiikkien aikana.

Monsuunit tuovat paitsi kaivatun sateen niin valtavan tautien kirjon. Voimalla taivaasta tulevat vesimassat jäävät monin paikoin lillumaan ja ne saastuvat herkästi. Lehdissä varoitetaan meillekin tutun sikaflunssan lisäksi kolerasta, malariasta, kurkkumädästä, lavantaudista, punataudista. Kaikki juomavesi kehotetaan keittämään. Lisäksi kehotetaan välttämään maan päällä kasvavien kasvien syömistä koska niihin jää saastuneen monsuuniveden jäämiä. - Intian hengissäpysymissäännöt ovat omanlaisensa!

Kosteus ja märkyys ovat riesana arjessa. Kotona pyykit eivät tahdo kuivua. Vielä toisen päivän iltana froteepyyhkeet ovat kosteita ja niisä on tunkkainen haju. Pidän vaatekaappeja auki ja laitan illaksi ilmastointilaitteet päälle, etteivät vaatteet homehdu. Niinimäiseen kaitaliinaan oli pesiytynyt hometta ja jynssäsin sitä tiskiharjalla. Vuodevaatteet ja pyyhkeet tuoksuvat nihkeältä. - Nahkaiset designer-lenkkarini kokivat kovan kohtalon: jätin ne apulaisen putsattavaksi apukeittiöön ja hänpä ohjeiden puuttuessa päätti pestä ne. - Niissä on nyt kolmatta vuorokautta sanomalehtimyttyjä sisällä jotta ne kuivuisivat... Taas kerran opin: on syytä antaa täsmälliset ohjeet...

Vettä on joka paikassa. Kotitaloni sisäportaikko on märkä ja saan kipitellä päkiöillä, etten vetäisi lippoja. Kirjakaupan lattialle oli levitetty kymmeniä juuttisäkkejä imemään kaatosaateiden sisään kippaamaa vettä. Tänään toimiston seinänkokoisesta ikkunasta alkoi sataa sisään. Pohjakerroksessa olevan kuntosalin ulko-oven vedessä on valtaisa lammikko jota siivoojapojat yrittävät niistää likaisenharmailla lankamopeilla. Ruokakaupan ovella apupoika hätyyttelee lastalla vesimassoja portaita pitkin alas kadulle. Ja silti elämä menee eteenpäin. Hidastettuun tahtiin mutta sen intialaiset ottavat vastaan tyynesti: monsuunit tulevat joka vuosi.

Minä nautin sateiden tuomasta hienoisesta viilentymisestä. Ihoni nauttii myös: marraskuisen Suomen suosikkkituote apteekin paksu Apobase-voide on muisto - kosteudessa ihoni säteilee ja voi hyvin.

Ei kommentteja: